Euroopan metsät kasvavat
enemmän kuin niitä käytetään
Tuoreimmat SoEF-tilastot kertovat metsävaroista, metsien käytöstä, monimuotoisuudesta sekä metsiin liittyvistä riskeistä
Metsätase
”Käytetäänkö metsää enemmän kuin se uusiutuu ja turvataanko puun saatavuus tulevaisuudessa?”
Metsätase kertoo, paljonko metsä kasvaa ja paljonko puuta poistuu hakkuissa, luonnonpoistumassa ja häiriöissä. Vuonna 2020 Euroopan vuotuinen nettokasvu (NAI) oli 682 Mm³ ja hakkuut 550 Mm³.
Käyttöaste oli 80,7 %, EU-27:ssä 91,3 % ja Suomessa 90,6 % (FAWS-pohja). Pitkällä aikavälillä käyttöaste nousi noin 60 %:sta (1990) 81 %:iin (2020); EU-27:ssä nousu oli jyrkempi, 54 %:sta 92 %:iin.
- Euroopan kokonaismetsäala 232 M ha
- Puuston tilavuus 38 326 milj. m³
- Metsäbiomassan hiilivarasto 15 396 Mt C
Samaan aikaan puuvaranto kasvoi 11,869 mrd. m³ ja metsäbiomassan hiilivarasto 10 260 Mt C:sta 15 396 Mt C:hen (1990–2025). Vuotuisen kasvun tahti silti hidastui 1,51 %:sta (1990–2000) 0,77 %:iin (2010–2025). Metsät pysyvät kestävyyden rajoissa, mutta käyttöaste on korkeampi kuin ennen.
Suojelun kokonaiskuva
”Miten metsiä suojellaan monimuotoisuuden ja ilmaston vuoksi?”
Suojelu on monitasoista. Suojeltua metsäalaa on 50,4 milj. ha, mikä on 26,4 % raportoivien maiden metsäalasta. Luonnontilaista, ihmistoiminnan ulkopuolella on vain 2,2 %; monimuotoisuudelle suojeltua on yhteensä 16,9 % (32,2 milj. ha), ja valtaosa suojelusta on aktiivista luonnonhoitoa.
Cl. 1.1
Cl. 1.3
Cl. 2
Sertifioitua metsää oli 117,5 milj. ha vuonna 2024, ja ala on kasvanut tasaisesti 25 vuotta. Kuollutta puuta on keskimäärin 14 m³/ha eli 8,6 % puuvarannosta. Suojametsät turvaavat maaperää, vesistöjä ja infrastruktuuria ja kattavat 38,7 % raportoivien maiden metsäalasta.
Biotalouden virrat
”Mihin puu menee ja mikä on sen taloudellinen rooli?”
Euroopan metsäsektori on yksi kokonaisuus: puu kulkee metsästä jalostukseen, vientiin ja energiaksi. Vuosina 2017–2022 raakapuuta tuotettiin Euroopassa keskimäärin 625,8 milj. m³/v; suurimmat tuottajamaat Saksa (78,6 Mm³), Ruotsi (75,2 Mm³) ja Suomi (64,9 Mm³).
Sektori työllistää noin 2,4 milj. ihmistä. Arvonlisä (GVA) oli 113,3 mrd. € (2020), noustuaan noin 100 mrd. euron tasolta 2000–2010. Metsäsektorin BKT-osuus laski 1,13 %:sta 0,83 %:iin.
Puuenergiaa on noin 6 % kokonaisenergiankulutuksesta, usein muun jalostuksen sivuvirtaa.
Riskit ja terveys
”Mitkä ovat metsien todelliset uhat?”
Vuonna 2020 noin 2,1 % metsäalasta (4,7 milj. ha) kärsi jonkinlaisesta tuhosta. Tärkeimmät tuhonaiheuttajat ovat hyönteiset ja taudit, myrskyt ja metsäpalot, joita kuivuus usein laukaisee. Hyönteis- ja tautituhot ovat lisääntyneet vuosikymmenten aikana, erityisesti kuivuuden ja myrskyjen jälkeisten kuoriaisepidemioiden myötä. Myrskyvahingot nousivat huippuunsa Keski-Euroopassa 2018–2019.
Puuston kuntoindikaattorin mukaan 31,1 % arvioiduista puista oli kohtalaisesti tai vakavasti harsuuntuneita (neulas- tai lehtikato yli 25 %) vuonna 2024.
i Lue raportti riskeistäTulevaisuus ja omistajuus
”Kuka metsistä huolehtii ja investoidaanko niihin?”
Euroopan metsät jakautuvat lähes tasan yksityisten ja julkisten omistajien kesken: 48,8 % yksityisomistuksessa, 51,2 % julkisessa. Pohjois-Euroopassa yksityisomistus on selvästi yleisempää, jopa 72 %. Suomessa metsäalaa on 4,06 ha asukasta kohden, Euroopan korkein luku.
Metsätalous on pitkäjänteistä. Pääomakannan vuotuiset investoinnit olivat keskimäärin 26,5 €/ha (2020), yhteensä noin 4,3 mrd. € raportoivissa maissa (nimellisarvot, ei inflaatiokorjattu).
Metsäsektorin työllisyys väheni noin 25 % 2000–2020. Metsistä noin 64 % on tasaikäisrakenteisia ja 36 % eri-ikäisrakenteisia.
”Yksityiset metsänomistajat tekevät pitkän aikavälin päätöksiä, jotka varmistavat metsien säilymisen sukupolvelta toiselle.”
Tietojen laadunvarmistus
Lähde: JPEDC (Joint Pan-European Data Collection)
Standardoidut määritelmät
Kaikkien maiden on käytettävä samoja kansainvälisiä sääntöjä sille, mikä lasketaan ’metsäksi’ tai ’tuhoksi’.
Globaali synkronointi
Eurooppalaiset järjestelmät synkronoituvat automaattisesti YK:n FAO-tietokantojen kanssa lukujen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.
Pakollinen läpinäkyvyys
Paikallisia arviointimenetelmiä käyttävien maiden on selitettävä ne erikseen pakollisissa ’maakohtaisissa kommenteissa’.
Asiantuntija-arviointi
Historialliset tiedot on esitäytetty äkillisten muutosten estämiseksi, ja asiantuntijoiden on hyväksyttävä kaikki muutokset.
Automaattiset tarkistukset
Digitaalinen alusta havaitsee välittömästi laskuvirheet tai epätavalliset luvut ennen julkaisua.